Teinin sänky kaipasi päätyä, koska seinään nojailu oli jo jättänyt jälkensä tapettiin. Tämä sängynpääty syntyi nollabudjetilla, täysin kierrätysmateriaalista.
Jämälautaa rimoiksi ja isännän varastoista löytynyt 6 mm filmivanerin pala, nämä kiinni muutamalla ruuvilla. Levyn leveys on sängyn mukaan 90 cm ja korkeus 50 cm. Tässä vaiheessa vasta sovitellaan osia...
Mukavassa sängynpäädyssä pitää olla pehmuste. Sopivan pehmusteen löysin kirppikseltä myymättä jääneiden tavaroiden laatikosta - tämä petauspatja hankittiin teinin pinnasänkyyn pian 17 vuotta sitten.
Levyn päälle Erikeeperiä ja muutamalla maalarinteipin palalla kiinni että pysyy paikallaan liiman kuivuessa.
Sängynpäädyn varsinainen pinta syntyi isännän vanhoista farkuista, teinin toiveesta mustista sellaisista. Leikkasin sivusaumoista lahkeet kappaleiksi ja sommittelin niin että sain ommeltua riittävän suuren yhtenäisen kappaleen. Taskutkin onnistuin säilyttämään, minusta ne tuovat ilmettä sängyn päätyyn. Kääntövaraa pitää kankaaseen jättää vähintään 5 cm joka reunaan.
Päällyskankaan kiinnitin tuollaisella nitojalla, joka ampuu niittejä kovempaankin materiaaliin. Kiinnitin ensin ylä- ja alareunan kangasta vähän venyttäen ja sitten reunat. Nurkkien kanssa saa olla tarkkana ettei tule ruttuja, nitojaa pitää painaa reippaasti päätyä vasten. Ja niittien pitää olla sopivan mittaisia, minä käytin noita kuvassa olevia 10 mm niittejä.
Ei haittaa vaikka pehmuste jää vähän näkyviin takaa, koska pääty kiinnitettiin jaloistaan seinään ruuveilla.
Teini on lopputulokseen tyytyväinen. Kännykän tai muita tärkeitä juttuja voi yöksi laittaa päädyssä olevaan taskuun ja päätyyn on mukavampi nojailla kuin seinään. Ja ruma jälki tapetissa on piilotettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti